Lukusuunnitelmia vuodelle 2015

SAMSUNG CSC

Kolme vuotta ja viisi päivää sitten perustin itselleni kirjablogin epätoivoisenpuoleisena tavoitteenani pysyä edes jokseenkin järjissäni edessä häämöttävän vauvavuoden keskellä: esikoispoika oli vasta vähän yli puolitoistavuotias, yliopisto-opinnot olivat vasta jääneet tauolle, ja toista lastamme odotettiin syntyväksi parin-kolmen kuukauden sisään. Olin edellisenä syksynä jaksanut taas pitkästä aikaa vähän lukeakin, enkä tahtonut päästää harrastusta lopahtamaan, kuten esikoisen vauva-aikana kävi, ja blogi tuntui sopivalta kannusteelta sitä silmälläpitäen. Ja tässä sitä nyt ollaan, kolme vuotta myöhemmin! Päätähuimaava lukutahtini ei ole ollut, mutta verrattuna kaikkiin niihin kuukausiin ennen blogin perustamista, jolloin lukeminen ei käynyt mielessänikään, voisin ehkä väittää blogin täyttäneen tehtävänsä.

Uusi vuosi, uudet kujeet, sanoo vanha, kulunut sanontakin. Aioin ensin vakaasti lähteä liikkeelle ”Kunhan nyt jotain luen!”-asenteella, mutta viime vuoden yhteenvetotilastoja kootessani havahduin huomaamaan, etten lukenut koko vuonna laisinkaan runoja, vaikka useamman runoteoksen kotiin kannoinkin! Tänä vuonna siis pyrin korjaamaan asian korkojen kanssa. Tarkoituksenani on lukea jokaista lukemaani proosateosta kohti yksi runoteos! Nähtäväksi jää, miten projektin kanssa käy. Ehkäpä kehittelen jotain pientä jännittävää myös Runon nimipäivän kunniaksi: tuo päivä on ortodoksisen kalenterin mukaan nimittäin 15. huhtikuuta. Miltäpä kuulostaisi?

Maalaismaisemia mammalastani.

Maalaismaisemia mammalastani.

Runopuuhien lisäksi olen ajatellut lähteä uuden vuoden kunniaksi pariin lukuhaasteeseen mukaan: Marilen lanseeraama Maalaismaisemia-lukuhaaste houkuttelee tällaista toisen polven kaupunkilaista, ja faktapuolella taas Reetan Elämänkertahaaste 2015 huutaa nimeäni. Lisäksi suunnitelmissa on tietenkin lukumaraton tai kaksi – ensimmäistä kertaa ilman kääpiökirjabloggareiden avustusta! – ja muutamia tempauksia muiden kirjabloggareitten kanssa. Niin, ja kirjamessuilemaan ajattelin päästä ainakin Helsingissä, ehkäpä Turussakin.

Kääpiökirjabloggarin karjahduksia

Lastenkirjallisuutta ja Kääpiökirjabloggarin karjahduksia on luvassa jatkossakin säännöllisen epäsäännöllisesti. Tällä hetkellä ykkösassistenttini käy läpi kautta, jolloin lukeminen ei oikein inspiroi, vaan vapaa-aika kuluu Legojen parissa, mutta eiköhän se tästä taas! Iltasaturintamalla aloitimme vuoden leppoisan eeppisesti Tolkienin Hobitilla, joka etenee hissukseen: aivan joka ilta ei meillä iltasatua lueta, mutta ehkäpä sekin tapa tästä taas hiljalleen palautuu käyttöön, kun pieninkin jaksaa jo vähän valvoa. En lupaa ihan viikottaisia päivityksiä, mutta ehkäpä jotakuinkin joka toinen viikko.

Kirjabloggarin (joulu)arkea. Rankka on harrastus!

Kirjabloggarin (joulu)arkea. Rankka on harrastus!

Muutoin blogirintamalla jatkunee meno pitkälti samoin kuin tähänkin asti. Päivittelen keskimäärin kerran viikossa, joskus useammin, joskus harvemmin, ja yritän olla ottamatta stressiä tästä(kään) ihanasta harrastuksesta. Hyvää blogin kannalta lupailee kuitenkin se, että molemmissa ranteissani on ties mitä kroonisia tulehduksia ja rasitusvammoja, joten käsityöpuoli pysynee hiljaisena, ja siten lukuaikaa pitäisi piisata. Haaveilen myös toisesta blogista tämän rinnalla pidettäväksi, mutta nykyisellään aikani ja energiani ei kahteen mokomaan riitä kaiken muun ohella. Joitain ei ehkä aivan niin lukuaiheisia päivityksiä saattaa tännekin tippua lähiaikoina, mutta lukuaihetta liipaten kuitenkin. Katsellaan siis, mitä keksin!

Keväällä tulee myös vierähtäneeksi vuosi muutostani tänne WordPressiin, joten ehkäpä jotain arvontaa tai muuta jännää on luvassa silläkin saralla! Sitä odotellessa kuitenkin pitää aika monta viikkoa vielä ihastella talvea ja päivitellä ihan tavallisia: viime vuodelta on vielä pari rästikirjaa päivittämättä, ja ehdinpä eilen lukaista loppuun tämän vuoden ensimmäisen kirjankin!

Tämän vuoden lukutavoitteeksi asetin itselleni 50 kirjaa (joihin ei taaskaan lasketa lasten kanssa luettuja kuvakirjoja, mutta lastenromaanit kyllä). Määrä on kaltaiselleni tuurilukijalle varsin paljon, vaikka toisaalta se on ”vain” yksi kirja viikossa. Yrittänyttä ei laiteta.

Advertisements