IV/2014 eli 2014 In Memoriam.

010514

Niin se vain alkaa eräskin vuosi olla lopussa. Aika hurjaa. Pelonsekaisista epäilyistäni huolimatta vuosi 2014 oli lopulta kirja- ja blogirintamalla varsin onnistunut ja vauhdikaskin. Vuoden alkuun mahtui toki pidempi kuiva ja lukuinnoton kausi, kun loppuraskaus kaikkine vaivoineen ja kremppoineen kävi ylivoimaiseksi, mutta varsin pian Maija-vauvan syntymän jälkeen huomasin istuvani kiukkuinen vastasyntynyt rinnallani ja miettiväni, että voisin vaikkapa lukea jotain. Huhti-toukokuun vaihteessa kyllästyin totaalisesti Bloggerin temppuiluun ja tekniseen töksähtelevyyteen ja äänestin näppäimistölläni: blogini siirtyi tänne WordPressiin (jossa alkukankeuksien jälkeen olen viihtynyt mainiosti!) ja siinä sivussa nimikin vaihtui. Pois jäi turhan vauhdilla keksitty ”Hys, äiti lukee nyt!”, olkoonkin todellisuuteen kauniisti pohjaava, ja tilalle tuli tonttuilevampi blogi-identiteetti. ”Hyllytontun höpinät” tuntuivat ja tuntuvat paljon omemmilta, ja ottavat samalla mukavasti vähän etäisyyttä välillä vähän liiankin omaksi tulleeseen äiti-identiteettiini.

maratonkuva

Oli miten oli, parin lukumaratonin (äitienpäivän aattona pitämäni privaattisellaisen sekä kirjabloggarien yhteisen kesälukumaratonin) jälkeen pääsin varsin hyvin vauhtiin. Kesän, syksyn ja syksyisen alkutalven aikana ehdin suorittaa Ihminen sodassa -lukuhaastetta ja juhlia satavuotiasta Tove Janssonia – joskin jälkikäteen ajateltuna molempiin olisin voinut panostaa vielä hieman enemmän. Syksyllä päästin esikoiseni ääneen Kääpiökirjabloggarin karjahtelujen muodossa, ja lapsellinen teema jatkui joulukuussa, jolloin en ehtinyt juuri lukea joulukiireiltä ja lapsellisilta joulukalenteripuuhiltani. Kaikkiaan varsin vauhdikas vuosi minun pikkuisen blogini mittapuulla on näkynyt myös kävijämäärissä. Kyllä kelpaa!

Jännä kirja on jännä

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni lukea 35 kirjaa (poislukien lapsille lukemani kirjat). Ei mikään kovin megalomaaninen tavoite, myönnettäköön, mutta toisaalta blogini historian ja käytettävissäni olevan lukuajan huomioiden realistinen. Vuonna 2013 luin nimittäin juuri 35 kirjaa, ja edellisenä vauvavuonna, 2012, tasan kolmekymmentä. Voitte siis ehkä uskoa, että yllätyin enemmän kuin vähän laskiessani (ja tarkastuslaskiessani pariinkin otteeseen) luettujen kirjojen listaani, jolta löytyi neljäkymmentäkuusi (46!) nimekettä. Aika hurjaa vaikka itse sanonkin!

wpid-2014-10-08-19.26.22.png.png

46 lukemastani kirjasta suurin osa (19 kpl) oli hankittu kirjastosta. Hieman yllättäen seuraavaksi suurin osa (13 kpl) oli arvostelukappaleita. Lähes yhtä paljon oli onneksi omalla rahalla hankittuja kirjoja (12 kpl). Kaksi (2 kpl) kirjoista ei sopinut näistä kategorioista ainoaankaan: Himoshoppaajan salaiset unelmat päätyi luettavakseni TAYS:n sokkeloisilta käytäviltä synnytyksen käynnistämistä odotellessani, ja Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta taas appiukkoni (ja vaimonsa) kirjahyllystä. Piirakkamuodossa kirjojen alkuperät näyttävät siis jotakuinkin tältä.

Luetut 2014

Hieman huvittava numeraalinen ja/tai tilastollinen tosiasia on se, että lukemieni e-kirjojen ja paperikirjojen suhdeluku oli prikulleen sama kuin lukemieni epäfiktio- ja fiktiokirjojen, nimitääin 35:11. Fiktio-osuus oli suunnilleen sitä luokkaa kuin olin ennalta kuvitellutkin, vajaa neljännes lukemistani kirjoista oli enemmän tai vähemmän asiatekstiä intouduttuani ottamaan asiallisen lähestymistavan Ihminen sodassa -lukuhaasteeseen, mutta olin kuvitellut lukeneeni enemmän e-kirjoja, suunnilleen kolmanneksen verran kokonaisuudesta.

Vähintään yhtä suuri yllätys oli lukukielten jakauma. Pruukaan aina kertoa ihmisille lukevani nykyään enemmän englanniksi kuin suomeksi, mutta niinpä sitä vain lukemistani kirjoista 38 kappaletta eli yli 80% oli suomenkielisiä, kun englanniksi moisia oli vain kuusi eli appatiarallaa kahdeksasosa. Luin myös kaksi kirjaa tuskallisen hitaasti ruotsiksi. Hyvä minä!

lukukielet 2014

Arvosanoja annoin 184 pisteen edestä, eli keskimäärin neljä (tasan!) per kirja. Toisaalta tämän voisi katsoa viittaavan kirjabloggaajien mutuhuttuiseen yhteishymistelyyn ja ruskeakielisyyteen, mutta itse yritän ajatella, että olen ihan yksinkertaisesti vain valikoinut luettavakseni kirjoja, joista oikeasti pidän ja jotka oikeasti kiinnostavat. Huonoimmat arvosanat löytyvät lukuhaasteita varten valikoituneista kirjoista sekä olosuhteiden pakosta lukemistani kirjoista (ts. siellä sairaalasängyllä rötköttäessäni lehteilemästäni chick lit -pläjäyksestä. Ja joo. Lisäksi olen vähän lepsu.

Oli miten oli, vuoden lukukokemuksista parhaiten ovat jääneet mieleen seuraavat (aakkosjärjestyksessä):

Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot.
Ivey: Lumilapsi.
Kinnunen: Neljäntienristeys.
Kivimäki: Murtuneet mielet.
Sinisalo: Auringon ydin.
Tartt: Tikli.
Waris: Vuori.

Aika vuosi vaikka itse sanonkin, niin kirjablogiareenalla kuin oikeassa elämässäkin. Toivottavasti teillä, armaat lukijani, on takana edes puoliksi yhtä mainio ajanjakso. Yritän hoidella muutamat menneen vuoden rästitekstit pois alta mahdollisimman pian ja ehkäpä pohdiskella muutamalla sanalla sitäkin, mitä tuleva vuosi ehkä tuo tullessaan. Nyt aion kuitenkin mönkiä sohvannurkkaan limsalasini ja kirjan kanssa, kuten villeihin uudenvuodenjuhlallisuuksiin kuuluu, ja toivottaa teille kaikille

UPEAA VUOTTA 2015!

Mainokset