20. LUUKKU: Pupen ensimmäinen joulu (Hill)

Pupen ensimmäinen joulu
Voi olla, että Puppe-kirjojen kanssa kävi tällä viikolla vähän maurikunnakset. Jotenkin olin hamstrannut niitä tolkuttoman kasan tätä joulukalenteriprojektia varten, mutta tajusin asian vasta siinä vaiheessa, kun oli jo myöhäistä alkaa juonia sen enempää muuttaakaan. Toisaalta taas tuo koiratyyppi on silmittömän ihana ja tuo muassaan roppakaupalla nostalgiatunnelmia omasta lapsuudestani, että kaipa tässä huonomminkin asiat voisivat olla!

Sitä paitsi aiemmin tällä viikolla ihastelemamme Pupet ovat olleet vähän sekarotuisia tai ainakin sen verran rotumääritelmästä poikkeavia, etteivät näyttelykelpoisia ole. Pupen jouluseikkailussa sen enempää kuin Hauskaa joulua, Pupessakaan! ei nimittäin ollut luukkuja. Pupen ensimmäinen joulu onkin tämän viikon ainoa, kunnon luukkukirja-Puppe! Kaiken lisäksi pääsemme todistamaan oikeaa joulun ihmettä: tässä kirjastosta lainaamassani pahvisivuisessa Puppe-kirjassa todellakin on luukut (paitsi yksi)!

Paksujen pahvisivujen ja ohuemmasta pahvista tehtyjen luukkujen yhdistelmä on meikämutsista hieman hämmentävä, sen joudun myöntämään. Jos lapsi on niin pieni, että hänelle hankitaan pahvisivuisia kirjoja, ei hän luultavasti osaa ja tajua käsitellä luukkujakaan niiden vaatimalla varovaisuudella. Ainahan on kirkas teippi, mutta…

Kirja keskittyy jouluvalmisteluihin ja Pupen maaniseen (ts. realistiseen) Joulupukin odotukseen. Koiraperhe asuu selvästi angloamerikkalaisen kulttuurin keskellä, koska tässäkin kirjassa on ovelta ovelle kiertäviä joululaulujen laulajia (jotka on suomennettu tiernapoikina!) ja joulusukkaan jouluyönä tulevia lahjoja, jotka tuo lentävällä pororeellä yöllä hyökkäävä punanuttu. Mukana on niin ikään taas joululahjoja paketoiva äitikoira, joten tiukimmin joulupukkikulttia levittävät vanhemmat voivat saada kirjaa lukiessaan väristyksiä ja sydämentykytyksiä.

Kaikkiaan Pupen ensimmäinen joulu on aikuisen silmään ehkä jopa vähän tylsänpuoleinen, mutta taaperoyleisöstä silmittömän siisti kirjanen, jonka vetovoimasta pyöreästi arvioiden 90% tulee luukuista. Oli niin tai näin, Aino on vaatinut kirjaa luettavaksi vähintään kerran päivässä jo kuukauden verran. Ei se siis aivan epäkelpo voi olla!

Tiivistettynä:
Kuka:
Eric Hill
Mitä: Pupen ensimmäinen joulu
Alkuteos: Spot’s First Christmas (1983/2000)
Suomennos: Pirkko Harainen

Joulukalenteri
P.S. Jouluyö, juhlayö ja kalenterinluukku myös Yöpöydän kirjoissa.

Advertisements