12. LUUKKU: Koiramäen joulu Särkänniemessä (nääs!)

Koiramäen joulu - Rakkinoff
Tämän päivän luukku onkin oikeastaan kaksi luukkua: toisaalta tonttuilemme Hyllytontun joulukalenterin Mauri Kunnas -teemaviikkoa eteenpäin, toisaalta tämä palvelee myös kirjabloggaajien yhteisen joulukalenterin 12. luukkuna. Sen kunniaksi nostamme nenämme kirjasta ja peräsimemme lukunurkasta ja suuntaamme Näsijärven rannalle, Särkänniemeen, Särkänniemeen! Varsinaista vauhdin huumaa ei huvipuisto tähän aikaan vuodesta tarjoa, mitä nyt uskomattomiin nopeuksiin yltävät tuulenpuuskat yrittävät parhaansa, mutta tunnelmaa taitaa löytyä vähintään yhtä paljon kuin lämpimämpään ja valoisampaan vuodenaikaan. Minä ja Martti-poikaseni suuntasimme nimittäin viettämään äiti-poika-laatuaikaa ja viettämään Koiramäen joulua!

Koiramäen joulu - Kaffipaussi
Valitsimme toissapäiväiselle reissullemme ehkä karvan verran huonon päivän. Kaksihenkisen seurueemme jäsenet olivat molemmat vähän ärripurreja turhan lyhyiksi jääneiden muutaman viime yön vuoksi, blogiuskottavien kuvien ottaminen oli aika mahdotonta, kiitos tämän uskomattoman synkkyyden (lunta, pliis, ja pian!), ja jo valmiiksi tuulinen Särkänniemi tuntui aika vilpoisalta, kun päälle paukahti myrskytuuli ja räntätuisku. Ei auttanut vanhan partiolaisen kerrospukeutumistietous eikä yltiöpositiivinen ”Det finns inget dåligt väder, bara dåliga kläder!”-asenne, voin kertoa. Valitettavasti puhurin vuoksi myös osa ennakkoon innokkaimmin odottamistani toiminnoista oli jouduttu perumaan: ymmärrän kyllä, että vaahtokarkkien ja grillimakkaroiden, säänpitäviin keinokuituihin puettujen lapsivieraiden, nuotion ja myrskytuulen yhdistelmä on vähän riskialtis järjestäjän kannalta, mutta silti harmitti.

Koiramäen joulu - Pukki

Harmitteluni oli kyllä varsin asiatonta ja turhaa, sillä kolmentoista euron pääsylipulla sai niin paljon kaikkea muutakin mukavaa toimintaa. Pelkässä Koiramäessäkin olisi riittänyt ihastelemista, mutta paikalle oli vielä työpajaa jos jonkinlaista: oli poniajeluita (lisämaksua vastaan), korttiaskartelua, lumihiutaleenleikkelyä, kivoja kotieläimiä rapsuteltavaksi ja ihasteltavaksi, piparkakunkoristelua, koiramäkeläinen miljöö ja hahmoja sekä strösselinä piparkakun päälle esityksiä, joista eilen ihastelemani Koiramäen tiernapojat jaksoi 4,5-vuotias kiukkupussikin katsella. Niin, ja muuan punanuttuinen valkoparta vanha ukki löytyi myös rupattelukaveriksi ja valokuvattavaksi. Pukki napsi yhteiskuvia itselaukaisimella ja järkkärillä ostettavaksi tien toiselta puolen (5€), mutta myös omat kamerat oli sallittu, mistä lisäpisteitä. Jos miinuspisteitä olisi jostain pitänyt keksiä, niin oma elämäni olisi ollut helpompaa, mikäli leikkipaikka Drakkulan linna olisi ollut suljettuna. Se oli pimeässä illassa nelivuotiaalle vielä vähän turhan hurja, mutta toisaalta sinne vinguttiin takaisin joka askarteluasemalta.

Koiramäen joulu - Apteekkia
Minuakin kyynisempi tyyppi saattaisi ehkä jupista sanan tai kolmannenkin huippuunsa asti tuotteistetusta Kunnas Landistä, jos ylipäätään olisi olemassa, mutta minä en moista harjoita. On niitä turhempiakin asioita, kuulkaa, huvipuistoistettu ja tuotteistettu. Koiramäki on toteutettu tyylikkäästi, henkilökunta oli mukavaa ja eläytyi rooleihinsa mainiosti, ja alueen yksityiskohdat nostattivat hymyn tämän kyynikon naamalle. Sitä paitsi Kunnaksen koirahahmot ovat suloisia. Lippujen hinta tuntui vallan sopivalta suhteessa tekemisen määrään, ja kahviloiden hintatasokaan ei ollut niin korkea kuin ennakkoon olin kauhistellut.

Koiramäen joulu - Tiernapojat
Seuramieheni Martti nukahti autoon kotimatkalla, mutta osasi vielä seuraavanakin aamuna tiivistää reissun tunnelmia varsin sujuvasti. ”Se oli kivaa, kun oli niitä eläimiä ja kaikkia askarteluita. Vähän minä kyllä olin pöhkö, kun en tehnyt sitä joulukorttia loppuun, koska ensi kerralla siellä ei ole sitä [puuhapajaa]. Se liukumäki oli kiva ja se kiipeilylinna kanssa, mutta siellä mua vähän pelotti. Eniten tykkäsin eläimistä, vuohista ja lampaista ja ruskeasta, pehmoisesta hepasta. Ja munkista ja glögistä ja Joulupukista.” Ensi vuonna kuulemma menemme myös, mutta otamme tällä kertaa isäänsä vahtimaan jääneen isomman pikkusiskon mukaan. Omiksi suosikeikseni kohosivat erilaiset askartelumahdollisuudet monine materiaaleineen – sekä Ruukin Patruuna Töttermanin tallissa majailevat mikropossut, jotka ovat ehkä sympaattisimpia elukoita ikinä.

Koiramäen joulu - Elukoita

Tämä tekstinpätkäni kuvineen ei ole maksettu mainos, mutta uskallan silti suositella Koiramäen joulua kaikille Kunnas- ja joulufaneille. Vielä ehtii mainiosti, nimittäin! Koiramäen joulua vietetään lauantaisin ja sunnuntaisin aina 4.1.2015 saakka, joulukuussa myös keskiviikkoisin. Liput maksavat ennakkoon 13 euroa. Lisätietoja löytyy Särkänniemen kotisivuilta. Meille tästä reissusta voisi hyvinkin tulla jokavuotinen perinne, olkoonkin, että varpaani palelevat vielä yli vuorokausi kotiutumisen jälkeenkin. On tuossa tuotteistetussa ja huvipuistoistetussa ennevvanhaassakin (Martin termi kaikelle menneillä vuosisadoilla tapahtuneelle) jotain ihan erityistä tunnelmaa, joka toivottavasti tulee edes vähän esille salaman tuhoamissa kuvissanikin.

Joulukalenteri
P.S. Tämä on kirjabloggareiden joulukalenterin 12. luukku. Edellinen luukku löytyy Lukutoukan ruokalistalta, huomisaamuna taas aukeaa uusi luukku Kirsin Book Clubissa. Kaikki kalenteriin osallistuvat blogit löytyvät Amman lukuhetkestä, ja kaikki minun joulukalenterini luukut (joskin pienellä viiveellä) täältä.

Advertisements