7. LUUKKU: Jouluevankeliumi lapsille (Topelius)

Topelius: Jouluevankeliumi lapsille
Tänään syttyi meidän sohvapöydällämme toinen adventtikynttilä, joka muutaman minuutin kuluttua siirrettiin lipaston päälle turvaan pienimmän palomiesnaisen hoksattua iloisena lepattavan liekin. Vaikka ensimmäinen adventtisunnuntai käytännön aikataulusyistä joulukalenterin ulkopuolelle jäikin, on onneksi jäljellä kokonaiset kolme sunnuntaita, jotka ajattelin ehkä vähän ennalta-arvattavasti omistaa joulun kristillisemmälle puolelle.

Topelius on sen sortin auktoriteetti ja Iso Nimi suomalaisessa kirjallisuudessa, että suunnittelin ensin tämän tekstin julkaisemista jo eilen itsenäisyyspäivänä. Kutsuipa häntä sitten etunimellä Zacharias, Zachris tai Sakari, ei häntä aivan olankohautuksella sovi ohittaman. Minä tutustuin Martin ja Ainon kanssa kirjastosta bongaamaamme Jouluevankeliumiin lapsille, joka on takakansitekstin mukaan otettu Topeliuksen teoksesta Ewankeliumi lapsille. Mieheni, tuo ikuinen pessimisti, huomautti, että lapset tuskin innostuvat vanhahtavasta kielestä, ja samaa pelkäsin vähän itsekin.

Mutta vielä mitä! Välillä jouduin vähän selventämään tiettyjä sananmuotoja tai toistamaan lukemaani, mutta varsin hyvin tuntui ainakin Martti kärryillä pysyvän. Toisaalta jouluevankeliumi oli hänelle jo ennestään tuttu, joten Ainon ei-ihan-niin-lievää hämmennystä ei ehkä voi pistää ihan yksistään uuden asiasisällön piikkiin. Vaikka nykyipanoille kieli selvästi vähän hankaluuksia tuottikin, on kieli varsin selkeää ja modernia verrattuna moneen muuhun 1800-luvulta lähtöisin olevaan tekstiin. Topelius selittää ja selostaa ajanlaskun alkuvuosien maailmaa ja avaa jouluevankeliumin tekstiä varsin toimivasti, lapsilukijaa suoraan puhutellen, mikä tekee aineistosta selvästi lapsen- ja kansantajuisempaa kuin vaikkapa tuolloin käytössä olleessa raamatunkäännöksessä!

Jouluevankeliumi lapsille
Kolmannen vuosituhannen lukijan silmään sisältö on vähän paatoshenkistä ja pönöttävää, mutta lapset eivät tuntuneet pistävän kovin pahakseen. He nauttivat kuuntelusta siinä missä ennenkin, ja Inge Löökin kuvitukset henkivät Marttia mukaillakseni ennenvanhaata niissä määrin, että nostalgisointiin taipuvaisen äitihenkilön sydän vallan sykähtää. Löök on kuvittanut ensimmäisen joulun tapahtumat suomalaiseen mökkiin, silmämääräisesti arvioiden juuri sinne jonnekin 1800-luvun lopulle, jolloin Topelius tekstiään on kynäillytkin. Oljet lattialla, kuusi ja siinä oikeat kynttilät – paljon uutta ihmeteltävää sähkökynttiläsukupolvelle.  Inge Löökin tyylinäytteitä voi katsella hänen kotisivuillaan.

Vaikka teksti tuntui sinänsä tarkoituksensa täyttävän, ei topeliuslainen lähestymistapa taida nykylapselle olla helpoin tai välttämättä mieluisinkaan. Äitihenkilö sen sijaan sai kokonaisuudesta varsin hyvin riemua revityksi. Ehkäpä vähän isompien lasten kanssa Jouluevankeliumi lapsille saisi ymmärtäväisemmän vastaanoton?

Tiivistettynä:
Kuka: Sakari (Zacharias) Topelius (teksti) & Inge Löök (kuvitus)
Mitä: Jouluevankeliumi lapsille (1984, SLEY-Kirjat)
Alkuteos: Jouluevankeliumi lapsille on otettu Topeliuksen teoksesta Ewankeliumi lapsille (WSOY, 1930)
Suomennos: Th. Hansson

P.S. Toisen adventtisunnuntain luukku avataan myös Reader, why did I marry him? -blogissa. Käykääpä vilkaisemassa Ompun tekstiä.

Advertisements