5. LUUKKU: Melukylän joulu (Lindgren & Wikland)

Melukylän joulu
Astrid Lindgrenin Melukylä-kirjat ovat minulle lapsuusjoulunostalgiamateriaalia parhaimmillaan. Sain nimittäin vasta lukemaan oppineena, ehkä viisi- tai kuusivuotiaana kokoelman Melukylän lasten metkuja joululahjaksi, ison sinikantisen kirjan, jota kohtelin pelonsekaisella kunnioituksella. Se tuntui nimittäin ainoaa siihen asti tuntemaani suurta kirjaa, vanhempieni vihkiraamattuakin, suuremmalta! Isäni naureskeli menoani katsoessani, ettei taida plikka saada kirjaa luettua ennen seuraavaa joulua, ja sekös minua suututti. En muista, kauanko kirjaa lopulta luin, mutta ennen maaliskuun alussa olevaa syntymäpäivääni se oli kuitenkin luettuna. Olin minä ylpeä itsestäni! (Ja niin taisi olla isäkin, sillä hän kyllä tiesi, millä ovelilla tempuilla luupäistä tyttölasta motivoidaan.)

Isäni siirtyi taivaallisille käänteispsykologiamaille vähän ennen Ainon syntymää, mutta jollain tapaa minusta tuntuu sopivalta lukea joulun alla juuri Melukylästä lapsilleni ja mainostaa, että tällaista se, kuulkaahan pullamössösukupolven edustajat, oli Tuffan lapsuudessa! Oikeastihan 1960-luvun meininki taisi olla hieman modernimpaa, mutta sitäpä eivät lapseni (vielä) tiedä!

Melukylän joulu
Melukylän joulu
kertoo entisaikojen joulunvietosta Liisa-tytön sanoin kuvailtuna. Lindgrenin lämminhenkistä tarinaa elävöittävät entisestään Ilon Wiklandin ihastuttavat värikuvat herkkine väreineen. Juuri tällaisesta joulumeiningistä minä pidän, kuulkaa! Martti ja Aino kuuntelivat keskittyneinä ja yhdessä ihmettelimme lahjat tuovaa tonttua. (”Onneksi me asutaan Suomessa ja Joulupukki ehtii itse käydä meillä!” pohti Martti.) Lapsista parasta ei kuitenkaan ollut tarina eivätkä kuvituksetkaan, vaan Liisan isoveljen nimi.

”Miten voi olla, että ihmisen nimi on Naku?!

Melukylän joulu on paitsi varsin suloinen joulukirja myös sujuvaa jatkumoa tonttuteemalle. Katsokaahan, silloin ennevvanhaa oli kaiken maailman kotitonttuja ja muita menninkäisiä nurkat piukassa, kun taas nykyään saunatontutkin ovat harvinaisia. Siihen väliin, isovanhempien ja isoisovanhempien lapsuusaikoihin mahtuu myös monenlaista mielenkiintoista.

Onko teillä lapsuusjouluihin liittyviä kirjamuistoja?

Tiivistettynä:
Kuka: Astrid Lindgren (teksti) & Ilon Wikland (kuvitus)
Mitä: Melukylän joulu (1989)
Alkuteos: Jul i Bullerbyn (1963)

Joulukalenteri
P.S. Kirjabloggareiden yhteiskalenterin luukku aukenee (tai ehkä aukesi jo!) tänään Pihin naisen elämässä. Muistakaapa vilkaista ennen kuin soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu.

Advertisements