Toisen vuosineljänneksen tuloskatsaus

Ei hiekoitusta ladun kohdalla

Ei hiekoitusta ladun kohdalla!

Niin sitä vain on vuodesta 2014 mennyt ohi jo puolet. Tästä puolikkaasta vuodesta puolet (eli neljännesvuoden) olen pyöreästi arvioiden ollut raskaana ja toisen kärvistellyt ns. neljännen raskauskolmanneksen kanssa. Kirjablogi on päivittynyt olosuhteisiin nähden yllättävän hyvin ja säännöllisesti, jos emme ole huomaavinammekaan tuota melkein kolmen kuukauden hiljaisempaa kautta, joka kesti helmikuusta huhtikuuhun. Vähintään puolet syystä langetettakoon Bloggerin niskoille!

Vuoden toinen kolmannes onkin ollut kirja- ja kirjablogirintamalla varsin tapahtumarikas omalla kohdallani. Olennaisin maininnan aihe lienee blogin nimen muuttuminen ja blogin muuttaminen Blogspotista tänne WordPressiin. Rehellisesti sanottuna en voi sanoa kaipaavani takaisin. Tokihan Blogger on vapaammin (ts. ilmaisemmin) muokattavissa, mutta toisaalta yksinkertaisemman ulkoasun ystävänä tämäkin muunneltavuus riittää mainiosti. Sitä paitsi WordPress sallii hierarkiarakenteet tägeissä (tai oikeastaan kategorioissa) ja sivuissa, mikä on vallan mainiota!1

Siesta

Parvekesiesta toukokuussa, kun vielä oli lämmintä…

Lukurintamalla olen onnistunut skarppaamaan, kiitos kahden lukumaratonin. Olen kolmessa kuukaudessa lukenut yhdeksäntoista (19!) kirjaa, kun vuoden ensimmäisen kolmikuisen pätkän aikana luku jäi naurettavaan neljään. Ei pöllömmin, vaikka itse sanonkin! Joukkoon mahtuu monenlaista kirjaa, mutta erinomaisuudessaan erityismaininnan tarvitsevat Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Johanna Sinisalon Auringon ydin ja viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä Donna Tarttin Tikli, joista kullekin annoin pienellä pöhköllä arvosteluskaalallani täydet pisteet.

Mörri kuivumassa

THE ENEMIES OF THE HEIR BEWARE – eli keskimmäisen unikaveri kylvyn jäljiltä

Kirjoittamisen suhteen laahaan vähän perässä, kuten tapani on. Luettujen kirjojen listallani on tällä hetkellä hurjat seitsemän (7!) nimekettä, joiden perässä ei ole höpötykseeni vievää linkkiä, mutta puolustuksekseni tahdon todeta aikovani käsitellä Muumi-sarjakuvat (kuusi nimekettä) yhdessä nipussa, joten tavallaan minulla on kirjoittamatta vain kaksi postausta, molemmat Tove Janssoniin liittyviä.

Ilta-aurinko

Ilta-aurinko, paras aurinko.

Pari vuoroaan vartoavaa Jansson-tekstiä on varsin mainio asia, sillä vanhan rouvan 100-vuotisjuhlallisuudet ovat jääneet blogissani olemattoman vähälle huomiolle. Hävettää oikein! On tässä onneksi vielä vuotta jäljellä. Pohdin puolitosissani, lähtisinkö sittenkin mukaan vielä kolmannelle lukumaratonille tänä kesänä, ja ahmisin kaikki Muumi-romaanit yhdellä istumalla. Voi sitä ainakin haaveilla.

Ihminen sodassa -haaste onneksi etenee kiitettävästi. Kolme kirjaa luettuna, yksi luvussa. Sen jälkeen tavoitteestani uupuu enää kaksi kirjaa, joista toinen löytyy jo omasta hyllystä ja toista jonottelen kirjastosta varsin siedettävillä sijoilla. Eiköhän tämä tästä viimeistään syksyn aikana sutviinnu!

Itsepalveluiltasatu

Martti ja itsepalveluiltasatu.

Kaikkiaan II/2014 jää mieleen ajanjaksona, jolloin paitsi löysin uudestaan lukumotivaationi ja bloggausmotivaationi myös opin tasapainottelemaan kolmen lapsen kotiäidin ja intohimoisen lukijan roolien välillä. Tätä voi olla vaikea uskoa, sillä Tenavain Tarinatorstait ovat unohtuneet lähes kokonaan. Tällä hetkellä pohdinkin niiden unohtamista kokonaan ja lastenkirjallisuuden ottamista mukaan kirjoitusrytmiin säännöllisen epäsäännöllisesti, aina silloin, kun jotain sanottavaa on. Katsotaan, katsotaan.

Hurr durr!

Vastasyntyneetkö (tässä n. 3-4-viikkoinen) tylsiä?!

Sellainen kolmekuinen täällä puolen ruutua siis! Nähtäväksi jää, miten helteet2 vaikuttavat lukutahtiini. Mielenkiintoista on myös se, opinko kuuntelemaan äänikirjoja autoa ajaessani: hankimme nimittäin ensimmäisen automme kesäkuun lopussa. Toistaiseksi olen kovin epäluuloinen, mutta ei sitä koskaan tiedä. Epäluuloinen olin e-kirjojenkin suhteen, mutta niin vain luen niitä nykyään varsin paljon!

Ilta-aurinko pt 2

Ilta-ajelulla nähtyä.

Kuvitusmateriaali on raavittu kasaan Instagramistani, sen rakeinen luonne selittyköön siis sillä. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen koonti (ja kootut selitykset) löytyvät täältä: I/2014. Kiinnittäkääpä ihan vaikka ilkeyttänne huomiota kuopuksen3 hivenen muuttuneeseen habitukseen näissä kuvissa!

1. Tämä ei ollut maksettu mainos.
2. Olettaen, että mokomia ylipäätään ikuna tulee.
3. Jota blogimaailmassa Maijaksikin kutsutaan, vaikka oikeassa elämässä hän eri nimeen lähes aina reagoi.

Mainokset