Frank: Nuoren tytön päiväkirja

Alku: 12. kesäkuuta 1942
Toivon voivani uskoa sinulle kaiken, mitä en ole tähän asti kertonut vielä kenellekään, ja toivon sinun olevan minulle suurena tukena.

Opiskeluaikoinani kirjoitin juonitiivistelmän ja kirjallisuusesseen jos toisenkin. Niinä loputtomina päivinä (öinä), jolloin noita kurjia kirjoitin, en olisi uskonut, että joku päivä saattaisin jollain muotoa kaivata niiden kirjoittamista. Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja on yksi kaikkien aikojen lempikirjoistani, ja siitä on vuosien varrella tullut kirjoitettua esitelmä jos toinenkin. Luen teoksen uudestaan lähes vuosittain, joten tokihan se on täälläkin arvosteltava.

Nuoren tytön päiväkirja on nimensä mukaisesti päiväkirja, jota kirjoittaa teini-ikäinen Anne. Kirja oikeastaan rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen, vanhempi osa, on kirjoitettu toisen maailmansodan aikana, jolloin juutalaissukuinen Anne perheineen piileskeli natseilta eri puolilla itäistä Eurooppaa. Tämä osa käsittää pyöreästi arvioiden neljänneksen koko kirjan sivumäärästä ja on jännittävyydestään huolimatta melko tylsää luettavaa paljastaen lähinnä perheen reitin Berliinistä Puolan kautta etelään, kohti Kreikkaa, ja takaisin pohjoiseen, Hollantiin. Annen matkustaa vanhempiensa ja veljiensä kanssa pitkälti jalan, mutta satunnaisesti he löytävät lukitsematta jääneitä autoja tai onnistuvat matkustamaan jäniksinä junalla. Tarina katkeaa hetkeksi Annen jäätyä kiinni ja keskitysleirille. Kirjan mielenkiintoisempi osa onkin sitten Annen muistoja hurjasta ja vauhdikkaasta pakomatkasta keskitysleiriltä! Matkakuvaus on henkeäsalpaavaa enkä uskalla edes laskea, paljonko kilometrejä Anne taittaa ensin Margot-serkkunsa kanssa ja myöhemmin yksin ilman juurikaan kontaktia aikuisiin. Pelosta huolimatta sanoista huokuu juuri sellaista vapautta, jota omillaan pärjäävän ja itseään arvostavan nuoren sanoista vain voi huokua.

Annen kuvaukset pakomatkoista saavat tällaisen vanhan partiolaisen kaipaamaan leirielämää, nuotioita ja telttaöitä ihan todella. Kerronta on aikuismaista, tarkkailevaa ja pohdiskelevaa, ja varsinkin luontokuvaus on sykähdyttävää. Kirja ei juuri pureudu ihmiskohtaloihin, ja vaikka siinä henkilöhahmoista paljon puhutaankin, nämä jäävät Annea lukuun ottamatta vähän pinnallisiksi. Henkilöitä Nuoren tytön päiväkirjassa on silti niin paljon, että heidän kaikkien seikkaperäinen kuvailunsa tuplaisi kirjan sivumäärän, joka nyt on mukavasti (painoksesta riippuen) parinsadan pinnassa. Erityismaininnan ansaitsee nuoren Annen itsensä piirtämä kuvitus kirkkaine väreineen, jotka ovat varmasti piristäneet pakomatkalla olleen tytön elämää. Kuvituksesta yksistään voisi kirjoittaa tutkielman jos toisenkin.

Samanniminen kirjailija tavoittaa hienosti ja elävästi teini-ikäisen itsensä mielenmaailman: kirja kun on tosiaan pitkälti kirjoitettu nelisenkymmentä vuotta tapahtumien jälkeen Annen ollessa jo kuusissakymmenissä. Kertomus pohjaa todellisiin tapahtumiin, ellei dramaattista loppua oteta huomioon: Anne ja hänen ystävättärensä eksyivät ihan oikeastikin Transilvaniassa (lähellä Draculan linnaa, mistä erilaiset huhut saivat vain lisäpontta!), mutta eivät kadonneet iäksi, vaikka kirjan lopussa niin annetaankin ymmärtää. Oikea, kirjan kirjoittanut Anne Frank kuoli New Yorkissa vuonna 1995 lyhyen sairastamisen jälkeen läheistensä läsnä ollessa.

Advertisements