Hei hei, WordPress!

Toverit, maanmiehet, bloggaajatoverit, Hyllytontun höpinät löytyvät jatkossa Bloggerista. Napauttakaapa itsenne alla olevasta linkistä uuteen osoitteeseen (ja muistakaa päivittää seurantatapaanne, mikäli tahdotte jatkossakin mukana pysyä) ja osallistukaa arvontaan! TÄSTÄ UUTEEN OSOITTEESEEN Kiitos ja anteeksi,… Lue loppuun

Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Alkujaan ajattelin, etten välttämättä laisinkaan lue viime vuoden Finlandia-palkinnon voittanutta Jussi Valtosen teosta He eivät tiedä mitä tekevät. Kirja keräsi kiitosta, toki, mutta jostain syystä en itse kokenut sitä kohtaan mielenkiintoa nimeksikään. Muuan maanantaina suuntasin… Lue loppuun

Rahikainen: Edith: Runoilijan elämä ja myytti

Minun suhteeni Edith Södergraniin on vähän sellainen vinksinvonksinmutkaisa. Pidän joistain hänen runoistaan ihan silmittömästi, kun taas toiset ovat ihan uskomatonta pakkopullaa – tai näin muistelisin sieltä edellisen vuosikymmenen lopulta, jolloin runoilijan koko tuotannon… Lue loppuun

Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään

JP Koskisen Kuinka sydän pysäytetään oli minulle tuttu oikeastaan vain nimenä: noin kuukausi sitten huomasin useamman kirjabloggaritoverin kirjasta kirjoittavan positiiviseen sävyyn, mutta kovin syväluotaavasti en teksteihin tutustunut. Kirjastossa pyörittelin sitä kädessäni tovin, mutta päätin sitten lopulta… Lue loppuun

Carroll: Kraukijahti

Lewis Carroll on minulle nimenä tuttu, mutta häpeäkseni joudun myöntämään, etten ole mitään hänen kirjoittamaansa lukenut – ellei erinäisissä oppikirjoissa vastaan tulleita katkelmia lasketa, siis. Kun taannoin hoksasin lähikirjastossani Tove Janssonin kuvittaman laitoksen Kraukijahdista, päätin… Lue loppuun

Pyysiäinen: Jumalaa ei ole

Päivänä eräänä poikkesin kirjastoon kotimatkallani tohtoria tapaamasta, ja koska kotiin ei oikeastaan ollut mikään hengenhätä, jäin paremman puoliskoni suostumuksella pyörimään kirjastoon vähän pidemmäksi toviksi. Kirjaston hiljaisenpuoleinen äänimaisema on mannaa kolmen kotihoidossa olevan alle… Lue loppuun

Anderson: Liekkien näkijät

Minä olen jo esiteini-iässä nimennyt itseni Gillian Andersonin fanijoukon jatkeeksi, eikä viimeisten parin vuosikymmenen aikana ole oikeastaan tapahtunut mitään, mikä olisi kelkkani kääntänyt. Päinvastoin. Olen huomannut pitäväni laadultaan heikommistakin televisiosarjoista ja elokuvista, kunhan Anderson… Lue loppuun

Lamberg (toim.): Päätön ritari

Marko Lambergin toimittama Päätön ritari: kauhutarinoita keskiajalta oli minulle, kauhua karttavalle ihmiselle, vähän yllättävä kirja kirjastosta kotiin kiikutettavaksi. Lankalauantaina tykkään kuitenkin edes vähän itseäni pelotella, kuten aiemmin kerroinkin, ja niinpä keskiaikaiset kauhutarinat vaikuttivat sopivan pliisunpuoleisilta… Lue loppuun

Poortvliet & Huygen: Tonttujen vuosi, Tonttujen leikit ja Tonttujen musiikki (Kääpiökirjabloggarin karjahduksia)

Kuten joku ehkä muistaa, viimejouluisen joulukalenteriprojektini käynnisti kunnon klassikko, Rien Poortvlietin kuvittama ja Wil Huygenin kirjoittama Suuri tonttukirja, joka lumosi paitsi lapset myös äidin niissä määrin, että vallan oma-aloitteisesti toin taannoiselta kirjastoreissulta kotiin vielä lisää hollantilaiskaksikon… Lue loppuun

Hyvää pääsiäistä!

Teini-iässä pääsiäiset olivat vähän pitkästyttäviä juhlapyhiä. Suklaan syöminen yksin ei riittänyt viihdykkeeksi, mökille lähtemisen kiinnostusaste oli negatiivinen, sukulointi turhautti tuhannesti (”Jokos Tiinalla on poikaystävä? Mitäs sitä sitten peruskoulun/lukion jälkeen?” No ei ollut, ellei… Lue loppuun

Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskatsaus

Sitä tietää tulleensa jos ei nyt vanhaksi niin ainakin vanhemmaksi, kun tajuaa vuodesta kuluneen jo neljänneksen ilman, että olisin oppinut kirjoittamaan oikean vuosiluvun päiväyksiin. Aika pelottavaa sinänsä. Kirjablogirintamalla alkuvuosi on ollut ihan mukavan aktiivinen, sillä… Lue loppuun

Kaunisto: Piispansormus

Hieman yli vuosi sitten tutustuin Milja Kauniston hienoon, Olavi Maununpojasta eli Olaus Magnuksesta kertovaan romaanisarjaan. Kirjojen rehevä ja vähän rivokin kuvaus ei ehkä ole sitä minulle ominaisinta ja mieluisinta luettavaa, ja päähenkilöä inhosin… Lue loppuun

Pratchett: Vartijat hoi!

Maaliskuun 12. päivä levisi kirjamaailmassa suru-uutinen: Sir Terry Pratchett oli kuollut 66-vuotiaana Alzheimerin tautiin. Yöpöydän kirjojen Niina T:n laittoi ihailtavalla nopeudella pystyyn Terry Pratchett -kimppalukuhaasteen, johon minäkin tahdoin ehdottomasti osallistua: vaikka olen lukenut fantasiaa jonkin… Lue loppuun

Enqvist, Hahtola & Lampinen (toim.): Tupa ryskyi, parret paukkui

Kalevala, tuo suomalaisen kansallistunteen kulmakivi, on varsinainen siveyden sipuli. Väinämöisen lähentelyjä veteen pakeneva Aino on Akseli Gallen-Kallelan henkilökohtainen tulkinta, ja Kalevalassa varsinaisesti mukana olevat seksuaalissävytteiset kohtauksetkin ovat varsin kierrellen ja kaarrellen kerrottuja. Helpointa olisi olettaa, että… Lue loppuun

Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

Kari Enqvistin Ensimmäinen sekunti masensi minua jonkin verran, sillä en erityisemmin nauti siitä, kun joku tai jokin saa minut tuntemaan itseni niin kertakaikkisen pöljäksi. Kuin tilauksesta sitten olikin kirjastosta saapunut ilmoitus saapuneesta varauksesta: Lukutoukan ruokalistan Emmi suositteli… Lue loppuun

Hyvää Minna Canthin päivää!

Aurinkoista Minna Canthin ja tasa-arvon päivää – tai siis sen samaisen päivän iltaa. Tehokkaampi kirjabloggari olisi ehkä ollut ennakoivampi ja, noh, tehokkaampi ja ajastanut tämän tekstin jo muutamaa päivää aiemmin, mutta minäpä olen… Lue loppuun

Ferlin: Samlade dikter

Nils Ferlin (1898-1961) on yksi kaikkien aikojen suosikkirunoilijoistani. Jo edesmennyt paras ystäväni tutustutti minut aikoinaan ruotsalaisrunoilijaan, jonka ulkoinen habitus toi jollain tapaa mieleeni pappani, äidinisäni, ja kielitaitoni noustua hyväksyttävälle tasolle otin asiakseni tutustua… Lue loppuun

Enqvist: Ensimmäinen sekunti

Kari Enqvistin Ensimmäinen sekunti: Silminnäkijän kertomus vaikutti ensisilmäyksellä varsin mainiolta kirjastolöydöltä. Fysiikka ei ole vahvinta alaani, mutta arvelin selviäväni, sillä kansiliepeessä Enqvistiä mainostetaan palkituksi kosmologian popularisoijaksi, ja kirjan yleinen habituskin on varsin populaaritieteellinen, ei lainkaan… Lue loppuun

Salmi: Puluboin ja Ponin kirja (Kääpiökirjabloggarin karjahduksia)

Töttölöö, kuulkaa! Minä en varsinaisesti voi väittää ratsastavani lastenkirjallisuuden aallonharjalla, mutta Puluboi-kirjat jopa minä olen huomioinut. Jostain syystä ne vaikuttivat ensialkuun vähän, noh, turhilta. Vessahuumoria ja keskenään kaveeraavat pulu ja poni – juu, ei,… Lue loppuun

Baker: Longbournin talossa

Noin vuosikymmen sitten, eli nuorena, notkeana ja naiivina teinitonttuna, minä olisin antanut muutaman sormen ja palasen sielua, jotta olisin päässyt elämään jossain Jane Austenin ihanassa romaanissa, joiden maailmoihin eläydyin vähän liiankin suurella innolla. Ylpeys ja… Lue loppuun